Kymenlaakson Liikunnan lausunto kuntien säästöpaineista

Kunnissa on käynnissä laajat säästötavoitteiden keskustelut. Kymenlaakson Liikunta on huolestuneena seurannut keskusteluja mahdollisista voimakkaistakin leikkauksista liikuntaan ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön.

Liikunta on osa terveyden edistämistä ja kuuluu keskeisenä osana kuntien hyvinvointipolitiikkaan. Terveysliikunta parantaa ihmisen elämänlaatua sekä yleistä hyvinvointia. Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) raportissa maailmanlaajuisista terveysriskeistä fyysinen inaktiivisuus, erityisesti istuminen on neljänneksi suurin riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Passiivinen elämäntapa ja liikkumattomuus vaikuttavat keskeisesti kansansairauksien esiintyvyyteen ja täten terveydenhuollon menoihin, jotka esimerkiksi kunnissa ovat jo nyt kestämättömät. Yhteiskunnan muuttumisen myötä työ- ja arkiliikunnan tiedetään vähentyneen. Terveysliikunta on keskeinen tekijä työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja lisääjänä.

Kymenlaakso on maakuntien välisessä vertailussa sairastavuudeltaan maan keskitasoa. Tilanne on kuitenkin viime vuosina kehittynyt epäedulliseen suuntaan. Miesten sekä peruskoulutuksen käyneiden naisten menetetyt elinvuodet ovat Kymenlaaksossa muuta maata korkeammalla

tasolla. Matalammin koulutetut naiset sekä keskitason koulutetut miehet ja naiset kokevat useammin, että eivät jaksa työssä eläkeikään Kymenlaaksossa verrattuna koko Suomeen keskimäärin.

Kymenlaaksolaisista nuorista vain puolet liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Huolestuttavinta on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tilanne – vain kolmasosa liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Liikunta tulee nähdä kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna, jolla on terveyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa edistävä vaikutus. Tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi kunnan tulee ylläpitää ja tarjota jopa lisää edullisia liikuntapaikkoja sekä tuettava liikuntaa järjestävien tahojen nykyistä ja uutta toimintaa. Junioreille mahdollisesti asetettavien tilavuokrien jälkeen tasa-arvo ei toteutuisi kun yhä useammalla ei olisi varaa harrastaa kustannusten noustessa. Kaikilla ei ole varaa nykyiselläkään kustannustasolla harrastaa liikuntaa edes erittäin kustannustehokkaissa urheiluseuroissa. Kuitenkin yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa tai urheilua seuroissa.

Suomalaisen liikunnan rahoituksesta 40.8 % tulee vapaaehtoistyöstä, 36,7 % kotitalouksien kukkarolta ja 12.3 % kunnilta. Kymenlaaksossa toimii aktiivisesti yli 200 seuraa. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vapaaehtoiset tekevät keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa palkatta työtä seuroissa. Jos kunnat maksaisivat vapaaehtoisille tehdystä työstä normaalia yksityisten alojen keskipalkkaa sivukuluineen, olisi lasku kunnille n. 55 miljoonia euroja. Seurat eivät ole lähettämässä laskua kunnille kyseisellä summalla ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, sosiaalistamisesta, nuorisotyöstä, mielenterveystyöstä, tasa-arvotyöstä ja kotouttamistyöstä, jota he kunnille tekevät.

Muissa maakunnissa mm. Turussa pohdittiin samanlaista taksojen tarkastelua aikaisemmin, mutta pysyttiin junioreiden maksuttomuudessa. Lappeenranta otti salimaksut käyttöön ja seuroilta tullut viesti on selkeä: Harrastajien määrä on pudonnut kun kulut nousevat.

Viime viikolla julkaistun kansallisen valtakunnallisen LIITU 2018 -tutkimuksen raportti vahvistaa myös näkemystä, jonka mukaan liikunta-aktiivisuudella on suotuisa yhteys terveyden lukutaitoon. Tulosten mukaan lisäksi urheiluseuratoimintaan osallistuvilla oli parempi terveydenlukutaito kuin seuraan kuulumattomilla. Liikunta-aktiivisuutta sekä organisoituun liikuntaan osallistumista onkin tärkeää tukea lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin rakennetaan pohja terveille elämäntavoille.

Nyt on kuntapäättäjillä oltava rohkeus satsata hyvinvointiin niin, että halutaan pitkän ajan säästöjä, eikä lyhyitä leikkauksia. Jokainen terveyspäätös on talouspäätös.

Olemme valmiita yhteistyöhön laajemminkin Kymenlaaksolaisen liikunnan sekä kaikkien asukkaiden liikkumisen ja hyvinvoinnin puolesta.

Lausuntomme on lähetetty kuntiemme / kaupunkiemme valtuustoihin, hallituksiin sekä liikunta- ja terveysasioista päättäviin lautakuntiin