KUNTAVAALIT

Kunnat ovat merkittäviä liikuttajia ja liikunnan mahdollistajia. Kunnat ovat perheiden jälkeen liikunnan suurin rahoittaja. Tulevat kuntavaalit nostavat taas monia tärkeitä asioita agendalle ja ovat liikunnan kannalta merkittävät. Tästä sinulle kuntavaaliehdokas suoraan ajatuksia vietäväksi vaalikentiltä alkaen eteenpäin.  Näillä vaalien teemasivuillamme laaja kattaus ehdokkaille.

Liikuntaväen on hyvä olla valppaana ja äänestää myös liikuntaehdokkaita valtuustoihin. Vaaleissa läpimenneillä vasta se kunnollinen vaikuttamisen mahdollisuus! Liikunta ja urheilu ovat Suomen suurin kansanliike ja sen ääni tulee olla esillä vaaleissa.

Pohjaksi ajatteluamme:

Liikunta ja liikkuminen tulee nähdä laajana kokonaisuutena, eikä vain esim. huippu-urheiluna. Esim. kuntien lakisääteisiin tehtäviin kuuluvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on 1) lisätä kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, 2) ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä ja 3) vahvistaa osallisuutta (thl.fi). Liikunta on keskeinen ratkaisu näihin kaikkiin ja sen asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Pelkästään Kymenlaaksossa vuotuinen liikkumattomuuden kustannus on vuosittain varovaisestikin arvioiden 94 miljoonaa euroa! *(UKK instituutti tutkimus). Kun vertailuluvuksi otetaan PELKÄSTÄÄN Kymsoten noin 750 miljoonan vuotuiset toimintakulut hahmottuu potentiaali säästöihin.

Huomioithan sanamuodon liikkuminen. Se on laaja käsite, johon menee mm. arki- ja hyötyliikunta. Eli puhdas fyysinen aktiivisuus katsotaan liikkumiseksi. Tämä tärkeä hahmottaa, jotta tiedostaa kuntapäättäjänäkin esim. kaavoituksen vaikuttavan arkiliikkumiseen jne. Myös tilasuunnitelut voivat vaikuttaa merkittävästikin liikkeen mahdollistamiseen. Onko rakennuksen rappuset piilossa nurkan takana vai pääseekö niiille yhtä helposti kuin hissille jne?

Strategiatasolla Kymenlaakson kunnissa liikunta on jo hyvin tunnistettu. Strategioista käytännön tasolle on vielä matkaa. Hyvinvointikertomuksiin huomioimisessa erityisesti kaikkien ikäluokkien ja toimijatahojen aktiivisuus on muuhun maahan verrattuna jopa retuperällä. Yksinkertainen syy siihen on se, että meillä liikunta-aktiivisuutta seurataan muuta maata reilusti heikommin.

Kuntavaaliehdokkaiden kannattaa huomio kiinnittää siihen, että meidän maakunnassa päättäjät saavat tietoa liikuntaohjelmista ja kuntalaisten aktiivisuudesta eri sektoreilla muuta maata vähemmän. Tiedolla johtamista on hankala tehdä, mikäli tietoa ei saa. Haluamme olla Kymenlaakson Liikuntana yhdessä seurojen kanssa tässä auttamassa ja tuottaa tietoa.

Nyt on aika saada lisää konkretiaa käytäntöihin. Maakunnalliset liikunnan aluejärjestöt ovat listanneet yhteisiä tavoitteita kuntavaaleihin koko maassa ja tässä kolme kärkiteemaamme. Tekstin loppuosasta muutama konkreettinen esimerkki hyvistä malleista ympäri Suomea mitä voisi meilläkin monistaa ja sivun reunassa valikko, josta löytyy linkki laajempaan aineistoon Suomen Olympiakomitean sivuille. Ajatukset ja lauseet ovat ehdokkailla vapaasti käytettävissä vaalikentillä.

1)      Liikunta osaksi ennakkovaikutusten arviointia (EVA)

Liikunta ja seuratoiminta tulee huomioida osana kuntien tekemää ennakkovaikutusten arviointia. Kuten huomioidaan kuntalais-, ympäristö-, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset.  Merkittäviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kaavoitus- ja kouluverkkopäätökset, joilla on vaikutuksia arki- ja perheliikuntaan sekä liikkumisympäristöihin ja tiloihin. 

Esimerkiksi liikuntasalien kohtalo / käytettävyys tulee varmistaa / huomioida mahdollisissa kouluverkkojen supistuksissa. Koulujen liikuntasalit ovat merkittäviä seuratoiminnan paikkoja. Puistot toimivat esimerkiksi erittäin hyvinä ja myöskin merkittäviä liikkumisympäristöjä.

Liikunta ja urheilu lisää paljon yhteisöllisyyttä ja sen arviointi tulee olla osa kuntalaisarviointia.


2) Liikunta kuntastrategiassa

Liikunta nähdään poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena, jolla on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen.  
Kunta toimii aktiivisesti kaikkien väestöryhmien liikkuvat ohjelmakokonaisuuksissa.

Laaja-alainen sisältää myös yhdistykset, yritykset ja kunnan yhteistyön. Siihen vaikuttavat monet erilaiset toimijat.

Liikunta ja urheilu vaikuttaa laajasti myös paikallisten yritysten elinvoimaisuuteen, kun ostopalveluina ostetaan paljon tuotteita ja palveluita. Liikunta ja urheilu työllistää itse jo Kymenlaaksossa kokonaisuutena satoja henkilöitä ja pelkästään liikuntajärjestöjen henkilötyövuosia tulee toista sataa.

3)  Seuratoiminnan tukeminen

Urheiluseurat tunnistetaan kunnan strategisena kumppanina. Kuntaan perustetaan asiantuntijaelimenä toimiva seuraparlamentti, jota kuullaan velvoittavasti päätöksenteon yhteydessä. Kunta tukee urheiluseuroja toiminta-, kohde- ja tapahtuma-avustuksin. Vapaaehtoispohjalta toimivien seurojen lasten ja aikuisten harrastetoiminnan sekä tapahtumien osalta maksut ja taksat ovat subventoituja. 
Harjoitusvuorojen ja -tilojen jaossa kuullaan käyttäjiä sekä huomioidaan toiminnallisesti ja ajallisesti erilaisten lajien erityispiirteet ja tarpeet.

Seuraparlamenteilla saataisiin seurojen ääni paremmin kuuluviin. Jo liikuntalaki velvoittaa kuntia kuulemaan asiakasryhmiä ja se on oiva malli siihen. Kuulemista ei ole pakollista kirjata kunnan hallintosääntöön, mutta tulee ottaa esim. asioista päättävä lautakunnan itsensä hyväksymäksi toimintamalliksi.

Kaikissa kunnissa ei ole edes vuorojenjako perusteita. Vuorot ja niiden toimivuus ovat seuroille elintärkeitä. Vuorojen jakopolitiikassa voidaan vielä järkevöittää, etteivät pienimmät juniorit joudu harjoittelemaan yömyöhään ja tilan koko on mitoitettu järkevästi käyttöön ja käyttäjämääriin jne.

Usein unohtuu miten seurat tekevät laajaa ympäristö-, suvaitsevaisuus-, tasa-arvo- ja kasvatustyötä, josta toimivana malliesimerkkinä tämä päihteiden vastainen #menestynuuskatta yhteistyö toimii. Tämäkin tuo pitkällä aikajaksolla säästöjä ja hyvinvointia lisää.

Kouvolassa on esim. toteutettu vuodesta 2019 asti Menesty nuuskatta -yhteistyötä, joka on tuottanut seuroille mm. yhteiset päihdelinjaukset, koulutusmateriaalia ja neuvoja asian käsittelemiseksi joukkueissa. Sillä saatu merkittäviä tuloksia päihteettömyyskasvatuksen näkökulmasta. Kampanjasta lisää löydät https://www.kymli.fi/seura-2/menestynuuskatta/

Kun kunnat tukevat urheiluseuroja toiminta-, kohde- ja tapahtuma-avustuksin voisi niihin kytkeä lisätukena tällaisessa hyvässä mukana oleville seuroille.

Kymenlaaksolaiset seurat tekevät laskennallisesti vapaaehtoistyötä vuodessa 44 miljoonalla eurolla vuodessa* Kymenlaaksossa. Laskua he eivät siitä ole lähettämässä, mutta havainnollistaa sen merkityksen suuruutta!!

Näiden kärkiteemojen takana myös laaja kokonaisuus mahdollisuuksia / kirjausehdotuksia:

Liikuntapaikkasuunnitelma:

Kunnalla on pidemmän aikavälin liikunnan ja urheilun olosuhde- / liikuntapaikkasuunnitelma, joka sisältää peruskorjauksen ja uudet investoinnit. Suunnittelu ja toteutus kytkeytyvät kaupungin muihin, tuleviin ja jo olemassa oleviin toimintoihin ja suunnitelmiin.


Urheilu ja liikunta kunnan vetovoimatekijänä:
Liikunta- ja urheilu huomioidaan kuntien markkinointiviestinnässä kuntien keskeisinä vetovoima- ja viihtyvyystekijöitä. Urheiluseurat ja tapahtumat nähdään kunnan strategisina kumppaneina.


Harrastamisen Suomen malli:

Jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan eri hallinnonalojen yhteistyöllä ja lapsia osallistamalla aito mahdollisuus mieluisaan ja maksuttomaan sekä laadukkaaseen harrastukseen koulupäivän yhteydessä. 
Kunnalla toimii asiaan nimetty koordinoiva henkilö. Henkilö koordinoi kunnan eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä.

Valtio tukee uuden valtakunnallisen harrastamisen mallin jalkauttamista vuosittaisella valtionavustuksella.

Tällä mallilla yhdistetään harrastustoiminnat laajasti. Tämä ei siis ole vain liikunnan asia. Paikalliset mahdollisuudet tulee vain huomioida ja liikunnan kentällä on tähän hyvät valmiudet.  Mallilla mahdollisuus hyvin jatkaa Kymenlaakson kuntien erinomaisesti toteuttamaa Liikkuva koulu -toimintaa ja varmistaa näin, ettei se tehty työ valu hukkaan. 

Valtion kevään 2021 pilottihaussa oli hyvin rahaa jaossa. Kymenlaaksosta hakemuksen tekivät valitettavasti vain Pyhtää ja Kouvola. Eli muille kunnille vahva suositus hakea kevään aikana (maaliskuu alustavasti) tukea kun tulee haettavaksi. Kevään pilottiin Kouvola sai 80 000 euroa ja Pyhtää 32 000 euroa.




Liikuntatiedolla johtaminen:

Kuntapäättäjille (valtuusto / liikunta-asioista päättävä lautakunta) esitellään vuosittain tietoa kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuudesta päätösten tueksi kunnan hyvinvointikertomuksen yhteydessä. Tähän jo alkuosassa viitattiinkin. Aineistoina voidaan käyttää esim. Move -tuloksia.




Liikkuvat ohjelmat:

Hallitusohjelman tavoitteena on tukea Liikkuvat-ohjelmakokonaisuudella liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä. Kuntastrategioissa ja hyvinvointisuunnitelmissa on huomioitu poikkihallinnollisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, oppilaitosten, työelämän, ikäihmisten ja terveydenhuollon toimintakulttuurien muutos aktiivisemmiksi ja hyvinvointia edistäviksi hyödyntäen Liikkuvat ohjelmakokonaisuuksia.

Alla löytyy suoraan muutamia ympäri Suomea koottuja esimerkkejä mitä hyvissä liikuntaan panostavissa kunnissa voidaan tehdä / mallintaa muiden tekemistä. Useimmat näistä eivät vaadi juurikaan taloudellisia satsauksia. Nämä ja kymmeniä muita suoria malleja löytyy sivuvalikossa olevasta malleja -kohdasta

Kuntien somevinkit ym verkkopalvelut

Esim. Liikkuvakouvola -sivusto tuo esille Kouvolan alueen liikuntatoimijoita. Tältä sivustolta löytää helposti ajankohtaisimmat liikuntatapahtumat sekä paikalliset liikuntamahdollisuudet. Siellä jaetaan monipuolisesti erilaisia treenivinkkejä niin videoiden kuin linkkienkin muodossa.

Tavoitteena on kuntalaisten omatoimisen liikunnan lisääminen ja aktiivisen arjen omaksuminen.

Testausasemat:

Testausasemat tarjoavat palveluita yksityishenkilöille ja ryhmille. Testauspalvelut on tarkoitettu niin kunto- ja terveysliikkujille kuin eri lajien huippu-urheilijoille. Testausasemapalvelut pitävät sisällään monipuoliset mahdollisuudet terveydentilan, kehon koostumuksen, lihastasapainon, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon sekä hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn selvittämiseksi. Lähes kaikki tarjolla olevat testauspalvelut voidaan suorittaa myös aseman ulkopuolella lajinomaisessa ympäristössä. Testausasemia mm. Kotkassa ja Lappeenrannassa kunnilla / järjestöillä yhteistyössä.

Elintapa- / hyvinvointineuvonta kouluilla:

Etelä-Karjalan kaikissa kunnissa esim. järjestetään lasten liikuntaneuvontaa. Perusasteella yksilöllistä liikunta- ja hyvinvointineuvontaa osana koulupäivää järjestetään Lappeenrannassa, Luumäellä, Rautjärvellä ja Ruokolahdella.  Toisella asteen oppilaitoksista neuvontaa tarjotaan Lappeenrannan, Savitaipaleen ja Taavetin lukiossa sekä ammattiopisto Sampossa. Koulun ja oppilaitoksen henkilökunnan lisäksi neuvonnan järjestämisessä auttavat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä liikuntatoimi. Lähes kaikki maakunnan perusasteen koulut ja toisen asteen oppilaitoksia osallistui verkoston tapaamisiin lukuvuonna 2018-2019.  Lukuvuoden 2019-2020 aikana järjestettiin kaksi toimijatapaamista. Tapaamisten tavoitteena on auttaa koulun/oppilaitoksen henkilökuntaa käynnistämään tai edelleen kehittämään ja vakiinnuttamaan neuvontapalvelua. Tapaamiset tarjoavat koulutusta, vertaistukea ja jakavat hyviä käytäntöjä. Koulu/oppilaitos järjestää itse liikuntaneuvonnan, määrittelee kohderyhmän ja tavat toiminnalle sekä vastaa resursseista. Kohderyhmäksi suositellaan 5-luokkalaisia ja vanhempia oppilaita.


Luontopysäkit lähiliikenteessä

Luontopysäkkien (Nature Stops) avulla yhdistetään Jyväskylän kattava Linkin paikallisliikenneverkosto kaupungin upeisiin luontoretkeilykohteisiin.

Luontopysäkkien alkuvaiheessa kartoitettu kaksi bussilinjaa Jyväskylästä, linjat 25 ja 18. Näillä tehdään vuositasolla yhteensä reilut puolitoista miljoonaa matkaa. Keväälle 2021 toteutetaan kartat kaikista kovemmassa päivittäisessä käytössä olevista linjoista sekä yleiskartta alueen luontoliikuntamahdollisuuksista lähipysäkkeineen. https://www.meijanpolku.fi/luontopysakit/


Perheiden liikuntalauantait

Perheiden Liikuntalauantait Kuopio 2018-2019 olivat ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutti kuopiolaisille perheille avoimet, ohjatut ja maksuttomat Liikuntalauantait.

Perheiden Liikuntalauantait oli iloinen ja perheitä yhdessä liikuttava uusi toimintamuoto. Toiminta sopii kaikenikäisille. Liikuntalauantaissa aikuiset pääsevät yhdessä lasten ja nuorten kanssa liikkumaan yhdeksän eri lajin parissa ja tutustumaan eri lajeihin ja kuopiolaisiin seuroihin. Voi osallistua yhteen, useampaan tai vaikka kaikkiin Liikuntalauantai –kertoihin.

Kerroille ei ollut ennakkoilmoittautumista. Riittää, kun saapui paikalle liikkumiseen soveltuvassa varustuksessa. Lajeihin tarvittavat välineet tulivat järjestävien tahojen puolesta. Perheiden liikuntalauantait poikivat jatkoa suht samassa muodossa ainakin Varkaudessa ja Leppävirralla






Etäsporttileirit

Etäsporttileirit koostuivat Pohjois-Savossa viidestä viikonloppuleiristä, jotka oli suunnattu perheille ja nuorille. Jokaisena viikonloppuna oli oma teema, jonka parissa yhdessä liikuttiin. Leiriviikonloppujen sisältö oli suunniteltu kaikenikäisille ja kaikenlaisille perheille. Etäleiriviikonloppuihin osallistuminen oli maksutonta. Leiriviikonloput toteutettiin yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. 

Harjoitteita voi tehdä kahdella tavalla: katso video loppuun asti, jonka jälkeen tekee harjoitteita tai katso videon osissa.


Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian (EKA:n) vanhempien valmennusoppi - luentosarja

Vanhempien valmennusoppi oli valtakunnallisestikin huomioitu uudenlainen kaikki lajit yhteen kokoava lasten ja nuorten urheilun näkökulmaa esille tuova luentosarja.

Yleensä valmentajia ja urheilijoita koulutetaan, mutta harvemmin on lasten ja nuorten tärkeimmille tukijoille, eli vanhemmille ollut koulutusta. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia otti tästä asiasta kopin ja järjesti kevään ja ensi syksyn aikana 6 kerran koulutus paketin urheilevan/liikkuvan lapsen ja nuoren vanhemmille jo toista vuotta peräkkäin. 

Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat mm. ravinto ja lepo, liikkumisen merkitys lapselle/nuorelle, mitä on lahjakkuus, tyypillisimmät urheiluvammat ja niiden ennaltaehkäisy, fyysinen harjoittelu (nopeus, voima, kestävyys, ketteryys), vanhempi katsomossa ja vanhemman roolit seuratyössä.

Koulutuksiin osallistunut yhteensä n. 200 vanhempaa vuodessa. Konsepti on ollut valtakunnallinen pilotti ja sitä on onnistuneesti levitetty myös muualle maahan.


Liikuntaetsivät kouluissa

Esimerkiksi Naantalin liikuntaetsivä toiminnassa terveydenhoitajat voivat olla suoraan yhteydessä liikunnanohjaajaan, kun tunnistavat vähän liikkuvan nuoren, joka tarvitsisi itselleen liikuntaharrastusta. Ohjaaja on yhteydessä nuoreen ja yhdessä he sopivat, miten he lähtevät liikkeelle ja löytäisivät nuorelle liikuntaharrastuksen. Toiminta lähti pienesti liikkeelle ja laajentunut koko ajan.


Seuraparlamentit kunnissa

Parlamentteja on käytössä monissa kunnissa / kaupungeissa Suomessa.

Esim. Kouvolassa Seuraparlamentti on kouvolalaisten urheiluseurojen ja niiden aluejärjestön ja Kouvolan Urheiluakatemian edustama yhteistyöelin, joka toimii vuorovaikutuksessa Kouvolan kaupungin liikuntapalveluiden ja liikunta- ja kulttuurilautakunnan kanssa. Liikunta- ja kulttuurilautakunta kuulee seuraparlamenttia päätöksenteossa ja käsittelee seuraparlamentin tekemät aloitteet. Seuraparlamentteja on jo ympäri Suomea.

Seuraparlamentin tavoitteena on tukea ja myötävaikuttaa kaikkien urheiluseurojen ja eri liikuntamuotojen kehittämistä koko kaupungin alueella. Seuraparlamentti korostaa omassa toiminnassaan liikunnan merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä. Seuraparlamentin tehtävänä on tuottaa liikuntapalveluiden käyttöön urheiluseurojennäkemyksiä, ideoita, aloitteita, toimintaehdotuksia ja antaa tarvittaessa lausuntoja liikuntaa ja urheilua koskeviin päätöksiin sekä pyrkii vaikuttamaan liikuntaolosuhteiden kehittämiseen. Seuraparlamentti ideoi uutta toimintaa, tekee aloitteita ja kehittää urheiluseurojen yhteistyötä laatimansa toimintasuunnitelman mukaisesti.

(* Lukujen laskentakaavat tarvittaessa lisätietona)

Mikäli herää kysymyksiä / toiveita aiheesta Kymenlaaksossa niin ota yhteys

Tommi Lehtinen

toiminnanjohtaja

040 5826 706

tommi.lehtinen(a)kymli.fi