Lausuntomme Kouvolan liikuntaan kohdistuviin säästöihin

Kouvolassa on käynnissä laajat säästötavoitteiden keskustelut. Kymenlaakson Liikunta on huolestuneena seurannut esitettyjä voimakkaista leikkauksista liikuntaan ja muuhun ennaltaehkäisevään työhön.

Liikunta luo elinvoimaa ja säästöjä                                                                            

Liikunta on osa terveyden edistämistä ja kuuluu keskeisenä osana kuntien hyvinvointipolitiikkaan. Terveysliikunta parantaa ihmisen elämänlaatua sekä yleistä hyvinvointia. Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) raportissa maailmanlaajuisista terveysriskeistä fyysinen inaktiivisuus, erityisesti istuminen on neljänneksi suurin riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Passiivinen elämäntapa ja liikkumattomuus vaikuttavat keskeisesti kansansairauksien esiintyvyyteen ja täten terveydenhuollon menoihin, jotka esimerkiksi kunnissa ovat jo nyt kestämättömät. Yhteiskunnan muuttumisen myötä työ- ja arkiliikunnan tiedetään vähentyneen. Terveysliikunta on keskeinen tekijä työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja lisääjänä.

Kymenlaakso on maakuntien välisessä vertailussa sairastavuudeltaan maan keskitasoa. Tilanne on kuitenkin viime vuosina kehittynyt epäedulliseen suuntaan. Miesten sekä peruskoulutuksen käyneiden naisten menetetyt elinvuodet ovat Kymenlaaksossa muuta maata korkeammalla

tasolla. Matalammin koulutetut naiset sekä keskitason koulutetut miehet ja naiset kokevat useammin, että eivät jaksa työssä eläkeikään Kymenlaaksossa verrattuna koko Suomeen keskimäärin.

Kymenlaaksolaisista nuorista vain puolet liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Huolestuttavinta on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tilanne – vain kolmasosa liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Liikunta tulee nähdä kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna, jolla on terveyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa edistävä vaikutus. Tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi kunnan tulee ylläpitää ja tarjota jopa lisää edullisia liikuntapaikkoja sekä tuettava liikuntaa järjestävien tahojen nykyistä ja uutta toimintaa. Junioreille mahdollisesti asetettavien tilavuokrien jälkeen tasa-arvo ei toteutuisi kun yhä useammalla ei olisi varaa harrastaa kustannusten noustessa. Vuorojen käytössä on tarpeetonta tyhjäkäyntiä, mutta siihen tulee puuttua esim. seurattavalla osallistujamäärien raportoinnilla, ei laskulla. Kaikilla ei ole varaa nykyiselläkään kustannustasolla harrastaa liikuntaa edes erittäin kustannustehokkaissa urheiluseuroissa. Kuitenkin yli puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa tai urheilua seuroissa.

Suomalaisen liikunnan rahoituksesta 40.8 % tulee vapaaehtoistyöstä, 36,7 % kotitalouksien kukkarolta ja 12.3 % kunnilta. Kouvolassa toimii aktiivisesti n 100 seuraa. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vapaaehtoiset tekevät keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa palkatta työtä seuroissa. Jos kunnat maksaisivat vapaaehtoisille tehdystä työstä normaalia yksityisten alojen keskipalkkaa sivukuluineen, olisi lasku Kouvolalle yli 20 miljoonia euroja. Seurat eivät ole lähettämässä laskua kaupungille kyseisellä summalla ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, sosiaalistamisesta, nuorisotyöstä, mielenterveystyöstä, tasa-arvotyöstä ja kotouttamistyöstä, jota he kunnille tekevät.

Nyt on kuntapäättäjillä oltava rohkeus satsata hyvinvointiin niin, että halutaan pitkän ajan säästöjä, eikä lyhyitä leikkauksia. Kouvolan kuluistakin n. 60 % on sotekuluja ja näillä säästöpäätöksillä kulut yhä nousisivat merkittävästi jolloin lasku tulevaisuudessa olisi korvaamaton. Jokainen terveyspäätös on talouspäätös.

Liikunta- ja urheilu tulisi nähdä myös elinkeinotoimintana. Kouvolan urheiluseuroissa on suoraan päätoimisesti töissä n. 100 henkilöä. Välilliset työllistävät vaikutukset kuljetus ym. liikkeisiin ovat myös merkittävät. Pelkästään aktiivisimpien kymmenen seuran liikevaihto on yli 8 miljoonaa euroa vuodessa.

Kouvola tarvitsee monitoimiareenan messuille, konserteille ja isoihin urheilutapahtumiin. Sen mahdollinen investointisuunnittelu ei saa kuitenkaan korvata useita pienempiä liikuntapaikkoja, koska käyttö vain osittain liikunnalla. Luontaiset lähiliikuntapaikat tulee myös pystyä turvaamaan koulujen pihalla.

Jalkapalloilijoille on jo jaettu vuorot Lehtomäen lämmitettävälle kentälle ja toiminta suunniteltu sen varaan. Tämä pikainen talven lämmittämättä jättämispäätös saa n. 1400 harrastajan harjoittelun täysin sekaisin. Vähintään jonkinlainen vuoden siirtymä tulee saada aikaan, jotta seurat ehtivät sopeuttaa toimintaansa. Mikäli lämmityksestä halutaan tinkiä, eikö voisi olla vaikka vain oletettavasti kylmimmät kuukaudet tammi-helmikuu? Täyden kentän mitoilla pelaavat joukkueet joutuvat nyt pelaamaan harjoituspelit muissa kaupungeissa kun Hyypiä areenan mitta ei ole riittävä.

Jäähallien jääajassa on jo tällä hetkellä suurta pulaa. Jäähallien sulkeminen ennen uusien jääareenoiden rakentamista olisi katastrofi jääurheilulle. Jääkiekko ja taitoluistelu – varsinkin muodostelmaluistelu – keräävät tällä hetkellä niin paljon harrastajia, että kaikkia ei voida ottaa vastaan tilanpuutteen vuoksi nytkään. Harrastajia eri jäälajien seuroissa on yli 1000.

Latujen hoidon lakkautus koskee satoja työikäisiä varsinkin. Tykkilumiladut ovat tuoneet myös paljon hiihtäjiä muista maakunnistakin. Onko heidän tuomaa matkailulista arvoa laskettu?

Liikuntalaki 390/2015 määrittelee, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27§:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Näissä säästötavoitteissa järjestettiin verkkokysely, mutta järjestöjen kanssa ei ole keskusteltu kasvotusten. Liikunta- ja kulttuurilautakunta myös hyväksyi 12.12.2018 seuraparlamentin säännöt, joissa se sitoutui kuulemaan parlamenttia päätöksenteossa. Lautakunta ei ole tässä esityksessä kuullut parlamenttia millään tapaa.

Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12§:ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Miten nämä säästöpäätökset tulisivat edistämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä?

Liikunnan tulee olla mukana osaltaan säästötalkoissa, mutta järjestöt olisivat valmiita löytämään yhdessä mahdollisia säästökohteita kohtuudella. Ilolla tervehdimmekin 23.9 saapunutta kutsua keskustelutilaisuuteen 2.10!

Olemme valmiita yhteistyöhön laajemminkin Kouvolalaisen liikunnan sekä kaikkien asukkaiden liikkumisen ja hyvinvoinnin puolesta.

Kymenlaakson Liikunta ry 23.9.2019