Kymenlaaksolaiset järjestöt vetosivat maakunnan kansanedustajiin

Kymenlaaksolaiset järjestövaikuttajat vetosivat tänään maakunnan kansanedustajiin järjestöjen toiminnan turvaamiseksi. Mukana olleet järjestöt näkyvät allekirjoituksissa.  Kymenlaakson Liikunta toimi tilaisuuden koollekutsujana ja toi edustajille esille liikunnan haasteita ja mahdollisuuksia. Teams tapaamisessa kansanedustajista paikalla olivat Ville Kaunisto (KOK) sekä Paula Werning (SDP). Kirjallinen vetoomus toimitettiin kaikille maakunnan edustajille.

Suomalainen yhteiskunta tukee järjestötoimintaa Veikkausvoittovaroista myönnettävin valtionavustuksin.  Veikkauksen jakamat voittovarat supistuvat merkittävästi ja tällä on suora vaikutus 3. sektorin toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Liikuntasektorilla leikkaukset ovat jo osuneet erityisesti liikuntapaikkarakentamiseen, kulttuuripuolella ja sotejärjestöjen osalta leikkauksia on tapahtunut uusien hankkeiden jäädyttämisenä. Veikkauksen tuloutuksella rahoitetaan tiedettä, taidetta, liikuntaa, nuorisotyötä, sosiaali- ja terveystyötä sekä hevosalaa. Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä asema terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, elämysten ja yhteenkuuluvuuden rakentamisessa.

Pelkästään liikuntaa rahoitetaan vuodessa veikkausvoittovaroin (n. 150 milj.) ja yleisin budjettivaroin (n. 13 milj.). Liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala: noin 92 % valtion liikuntamäärärahoista katetaan veikkausvoittovaroin. Noin 44 miljoonaa euroa kohdennetaan liikuntajärjestöille.

Valtion liikuntabudjetista (n. 40 milj euroa) on myös lakisääteisiä menoja, jotka tulisi rahoittaa budjettivaroista. Tällaisia menoja ovat esim. kuntien valtionosuuksien summa, ammatillinen koulutus sekä urheilijaeläkkeet.

Myös liikuntapaikkarakentaminen on haasteiden edessä jatkossa jos Veikkauksen tulouttaminen alenee. Kymenlaaksoon on 2000 -luvulla tullut yhteensä 14 800 000 euroa valtionrahoitusta liikuntapaikkoihin ja ne ovat olleet kaikki veikkausvoittovaroja.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on jakanut sosiaali- ja terveysjärjestöille avustuksia Veikkausvoittovaroista vuosittain yli 300 miljoonaa. Tosiasia on, että järjestöille on tulevaisuudessa vähemmän jaettavaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoituksen vähentyessä vaikuttaa siltä, että myös maakuntien omassa hallinnassa oleva toimintaresurssi vähenee. Tulevaisuuden kannalta merkittävä kysymys on se, tuetaanko kansalaisyhteiskuntaa koko sen toimialueella niin, että myös maakunnallinen resurssi säilytetään. Suomi tarvitsee tasalaatuista järjestöjen tukea ja siksi tarvitaan järjestöjen toimintaedellytyksiä tukevaa resurssia. Resurssia ja rahanjakoa ratkaistaessa tulee tunnistaa järjestökentän moninaisuus, alueiden erilaisuus ja se, että yhteistä keskustelua maakuntien ja valtakunnallisen välillä voi käydä dialogissa.

Kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti monia hyvinvointia, terveyttä ja oppimista edistäviä vaikutuksia. Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki sekä kulttuurin mukaantulo TEA-viisariarviointiin vahvistavat taiteen ja kulttuurin roolia osana kuntien hyvinvointitehtävää. Taide- ja kulttuurikenttä on moninainen. Työllistämisen lisäksi ammattitason toiminta myös aktivoi harrastajakenttää. Taide- ja kulttuuritoiminta antaa tuhansille eri-ikäisille ihmisille merkityksellisiä yhteisöjä, joihin kuuluminen on yksi elämän perusasioista. Kulttuurialan järjestöt tekevät monialaista yhteistyötä yli sektorirajojen, toimien usein mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätahoina sekä työharjoittelupaikkoina.

Kulttuuribudjetin prosenttiosuus valtion budjetista on vaihdellut vuosien 2010-2020 aikana 0,8%-0,9% välillä ollen nyt 0,8%.

Rahapelitoiminnan tuottojen osuus kulttuuribudjetissa nousi vuodesta

2010 vuoteen 2019 49,3 %:sta jopa 54,4 %:iin, mutta laskee julkisen talouden suunnitelman mukaan vuonna 2023 50,4 %:n tasolle.

Veikkausvarojen kautta taide- ja kulttuurikentälle tuleva tuki jakautuu pieniin osiin mm. apurahojen kautta. Yksittäisten tekijöiden ja järjestöjen näkökulmasta muutamat tuhannetkin ovat suuria rahoja.

(Lähde: KULTA-barometri, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry. Tehty helmikuussa 2020.)

Me 3. sektorin toimijat olemme huolissamme järjestöjen tulevaisuudesta ja asemoitumisesta suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Olemme yhteisellä asialla koko järjestökentän ja ihmisten hyvän elämän puolesta.

Myös paikalla olleet edustajat olivat järjestöjen kanssa hyvin samoilla linjoilla ja asian takana.

Paula Werning totesi mm. ” Ymmärrän järjestöjen huolen ja olen valmis tekemään työtä sen eteen, että 3. sektori pystyy toimimaan jatkossakin vahvalla panoksellaan.”

Myös Ville Kaunisto arvosti järjestöjen näyttäytymistä yhdessä ja totesi mm. ” Äärimmäisen tärkeää, että nostatte näitä asioita juuri yhdessä ja me (kansaedustajat) pääsemme sitä kautta vaikuttamaan ja viemään näitä asioita eteenpäin. Järjestöjen toiminta vähentää vahvasti loppulaskua sosiaali- ja terveydenhuollosta.”

Kouvolassa 10.6.2020

Tommi Lehtinen, Kymenlaakson Liikunta ry

Henna Hovi, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry

Christa Carpelan, MLL Kaakkois-Suomen piiri ry

Piia Kleimola, Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto

Jenni Liikkanen, Ankkapurhan kulttuurisäätiö, Nuorisokeskus Anjala