Liikunta ja urheilu on pelastettava valtion budjettiriihessä

20.8.2020

Liikunnan ja urheilun valtion rahoitus on ennennäkemättömässä vaarassa. Valtiovarainministeriön julkaiseman valtion 2021 budjettiesityksen mukaan rahoitus laskisi 40 miljoonaa euroa, eli noin neljänneksen koko valtion liikuntabudjetista. 

Tämä tarkoittaisi vaikeuksia kaikkien liikunnan osa-alueiden rahoituksessa kuntien liikuntatoimesta liikuntapaikkarakentamiseen ja liikuntajärjestöjen avustamiseen. Hallituksen on löydettävä syksyn budjettiriihessä keinot rahoituksen pelastamiseen.

Esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen valtion avustuksia on 2000 -luvulla tullut n. 14,8 miljoonaa euroa Kymenlaaksoon. Jo nyt rapistuvat liikuntapaikat olisivat suurissa haasteissa leikkausten vuoksi.


Rahapelivoittovaroista kanavoitua rahoitusta voidaan täydentää yleisillä budjettivaroilla. Lisäksi käytettävissä on vastuullisia rahapelipoliittisia keinoja. Rahoitus on turvattava, jotta liikunta ja urheilu voivat tuottaa jatkossakin terveyttä, yhteisöllisyyttä ja elämyksiä.


Liikunnalla ja urheilulla on huomattava merkitys koko yhteiskunnalle. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin kustannukset UKK instituutin johtaman selvityksen mukaan. Liikunnan lisääminen on yhteydessä käytännössä kaikkien suurten kansansairauksien ehkäisyyn – oli kyse tuki- ja liikuntaelinsairauksista, sydän- ja verisuonisairauksista tai jopa mielenterveysongelmista. Huippu-urheilu puolestaan on avaintekijä suomalaisten yhteenkuuluvuudessa ja elämyksissä. Noin neljä viidestä suomalaisesta pitää kansainvälistä urheilumenestystä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kuvaavaa on myös, että urheiluohjelmat ovat vuodesta toiseen television katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Rahapelivoittovarojen odotetaan laskevan ensi vuodesta alkaen merkittävästi, jopa kolmanneksella. Suomessa liikunta on veikkausvoittovaroista riippuvaisin toimiala: noin 92 % valtion liikuntamäärärahoista katetaan veikkausvoittovaroin (150 milj.). Näistä määrärahoista käytetään myös 40 miljoonaa lakisääteisiin menoihin kuten ammatilliseen koulutukseen ja urheilijaeläkkeisiin.


Tilanteeseen on ratkaisuja. Ensimmäinen mahdollisuus on kompensoida rahapelituottovarojen menetystä yleisistä budjettivaroista – siis lähinnä verovaroista. Tämä on helppo perustella. Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys ei ole mitenkään sidoksissa rahapelaamiseen. Hallitusohjelmassa on myös sitoumus kompensoida arpajaislain muutoksesta aiheutuva veikkausvoittovarojen lasku. Tämä on tärkeä lupaus, jonka hallitus on antanut myös liikunnalle – yli miljoonan ihmisen kansanliikkeelle. (*)


Toinen mahdollisuus on tilkitä Veikkauksen tuloutuksen laskua kanavoimalla tehokkaammin suomalaisten rahapelaamista Veikkaukseen. Tämä vaatii päätöksiä maan hallitukselta. Suomalaisten ei tarvitse pelata nykyistä enempää. Riittäisi, että ne, jotka pelaavat, pelaavat vastuulliseen kotimaiseen yhtiöön. Kukaan ei halua yhtään lisää ongelmapelaamista -päinvastoin.



Liikunta- ja urheiluyhteisön on toki kehitettävä ja tehostettava toimintaansa esimerkiksi hyödyntämällä digitalisaatiota. Liikunnan ja urheilun rahoitusongelma on ratkaistavissa. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa meillä on näkymä vahvistuvasta ja elinvoimaisesta liikuntakulttuurista. Se tuottaa menestystä, hyvinvointia ja iloa kaikille. Liikunnan ja urheilun rahoituksen turvaaminen on Suomen kansan yhteinen asia.



Veikkauksen tuloutuksella rahoitetaan tiedettä, taidetta, liikuntaa, nuorisotyötä, sosiaali- ja terveystyötä sekä hevosalaa. Veikkaus ratkaisut tukevat kaikkia näitä toimialoja.



* Kts. Hallitusohjelma, s. 174. ”Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta. Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien liikunta- ja nuorisotoiminnan sekä teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille.”



Tommi Lehtinen

toiminnanjohtaja

Kymenlaakson Liikunta ry