Hallitusohjelman mukaan koko Suomi halutaan saada liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Miten temppu tehdään ja ketkä meitä liikuttavat? Liikunnan aluejärjestöillä on keskeinen rooli eri toimijoiden yhdistämisessä kunta- ja paikallistasolla.  Kymenlaaksossa aluejärjestö on Kymenlaakson Liikunta.

Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä liikuntaa ihmisen eri elämänvaiheissa, sillä fyysisestä aktiivisuudesta on tutkitusti hyötyä terveydelle, hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat Suomessa 3,2 – 7,7 miljardia euroa. Kymenlaaksossa se tarkoittaa jopa 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Ihmisten aktivoiminen ei kuitenkaan ole kertaluonteinen hattutemppu. Siihen tarvitaan leveitä harteita ja työtä on tehtävä pitkäjänteisesti usealla rintamalla samanaikaisesti. Tekijöiden määrän lisäksi on tärkeää, että eri toimijoiden välille syntyy yhdyssiteitä. Esimerkiksi kunnan teknisen toimen tulee kuulla varhaiskasvatuksen henkilöstöä, jotta se tietää, millaisia leikkipaikkoja alle kouluikäiset lapset tarvitsevat liikkumisen ja oppimisen näkökulmasta. Kouluverkosta päättävien olisi hyvä olla perillä muun muassa koulumatkaliikunnan vaikutuksista terveydelle ja oppimiselle. Työterveyshuollon tulisi lääkkeiden lisäksi osata ohjata myös liikuntaneuvojalle ja sitä kautta tukea asiakasta pysyvässä elintapamuutoksessa.

Yhdyssiteiden luojana Liikunnan aluejärjestöillä, joita Suomessa on viisitoista, on tärkeä rooli. Liikunnan paikallisina asiantuntijoina ne auttavat kuntia, kouluja, varhaiskasvatusyksiköitä, työyhteisöjä, neuvoloita, apteekkeja, lääkäreitä, ja lukuisia muita eri toimijoita yhdessä kehittämään toimintakulttuuriaan liikuntaystävällisempään suuntaan.

Aktivointia ikäkausiohjelmittain

Käytännössä aluejärjestöt tekevät työtä useiden valtakunnallisten, eri ikäryhmille suunnattujen liikunnan edistämisohjelmien kautta alueellisesti. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmissa aluejärjestöt auttavat eri keinoin varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja opettajia liikunnallisen toimintakulttuurin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Liikkuva koulu -toiminnassa on mukana jo yli 90 prosenttia kaikista maamme kouluista. Varhaiskasvatuksessa olevista lapsista mukana on noin puolet.

Kymenlaaksossa varhaiskasvatusyksiköitä on mukana jo yli 80 %. Kouluista alkanut toiminta on sittemmin laajentunut myös toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Tavoitteena ei ole leipoa huippu-urheilijoita vaan varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu ikäkaudelleen riittävästi, kansallisen liikuntasuosituksen mukaisesti. Toki riittävä ja monipuolinen liikunta tukee myös huippu-urheiluun tähtääviä nuoria ja heille järjestetään myös omia tukitoimia. Riittävä liikunta ja aktiivinen arki tukee myös opiskelukykyä, oppimista ja viihtyvyyttä ja tähän on panostettu etenkin toisella asteella.

Aikuisia pyritään tavoittelemaan sekä työyhteisöliikunnan että liikuntaneuvonnan kautta. Aluejärjestöt toteuttavat LIKESin aiemmin Kunnossa Kaiken Ikää, nyttemmin Liikkuva aikuinen -nimellä kulkevaa ohjelmaa. Noin 80 prosenttia suomalaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, joten työsarkaa vielä riittää.

Yhdessä kehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Liikunnan aluejärjestöjä liikunnallisen elämäntavan paikallisessa kehittämistyössä eri ikäryhmissä. Tuen lisäksi Liikunnan aluejärjestöt panostavat toimintakulttuurin muutokseen myös merkittävästi aluejärjestöjen omia resursseja.

-          Haluamme löytää kunnista ihmisiä, joilla on sama motiivi kuin meillä eli saada ihmiset liikkeelle. Päätehtävämme on saada heidät innostumaan ja toimimaan ”liikuntalähetteinä”. Yhdessä meissä on kyllä voimaa, Liikunnan aluejärjestöjen lasten ja nuorten liikkumisen edistämistä koordinoiva kehityspäällikkö Karita Toivonen toteaa.

-          Olemme kaikissa kohderyhmissä rakentaneet Kymenlaaksoon verkostoja innokkaiden ihmisten kesken. Verkostoissa saadaan hyvä kiertämään ja innostusta liikkeelle. Verkostot myös kehittyvät koko ajan ja toimivissa verkostoissa ihmiset ovat sitoutuneita. Hyvänä esimerkkinä tästä on varhaiskasvatuksen Liikutaa Yhes- verkosto. Verkoston kanssa kehitämme koulutuksia, järjestämme vierailuja, pohdimme kehityskohteita ja suurimpana ponnistuksena vuosittainen seminaari, johon kaikki osallistuvat suurella sydämellä, kommentoi KymLin Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Petteri Mäkelä.

Aluejärjestöjen työn näkyvin osa onkin kouluttamista ja sparraamista. Viime vuonna liikunnan aluejärjestöjen koulutuksiin osallistui yli 41 tuhatta ihmistä: varhaiskasvatuksen ja koulujen työtekijää, aikuisten liikuttajaa tai seuratyöntekijää.

Voidaanko tällä menolla Sanna Marinin hallituskaudella saada kaikki suomalaiset liikkeelle?

-          Toimintakulttuurin muuttaminen on hidasta, sitä on tehtävä pieniä askeleita kerrallaan. Paljon on kuitenkin saatu jo aikaiseksi, niin tällä kuin edelliselläkin hallituskaudella, jolloin Liikkuva koulu -ohjelma oli yksi hallituksen kärkihankkeista. Nyt pitääkin pitää huoli siitä, että hyvät käytännöt jatkuvat ja siirtyvät muillekin ikäryhmille, Toivonen jatkaa.

-          Vuoropuhelu ja yhteistyö Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotenkanssa on tiivistynyt entisestään vuoden 2020 aikana. KymLin koordinoima ja mm. kuntien toteuttama Kymenlaakson terveysliikuntastrategia on kytketty ensimmäiseen alueelliseen hyvinvointikertomukseen. Elintapaneuvonnan mallin luominen on nostettu yhdeksi alueellisen hyte-työn tavoitteeksi ja poikkihallinnollinen elintapaohjauksen kehittämistyöryhmä on käynnistynyt. Myös laaja-alainen Suomen malli harrastamisesta on tullut mukaan KymSoten suunnitelmiin hienosti. Tahtotila kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi on yhteinen toteaa KymLin terveysliikunnan kehittäjä Sanna Saarinen.

Kymenlaakson Liikunnan toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen toteaa, että kunnat ovat merkittäviä liikuttajia ja liikunnan mahdollistajia. Tulevat kuntavaalit nostavat taas monia tärkeitä asioita agendalle. Alla Lehtinen heittää joitakin ajatuksia mitä toivoisi vaalien kautta tulevan tehdyksi liikkumisen ja liikunnan näkökulmasta.

Toivottavasti jatkossa liikunta ja seuratoiminta huomioitaisiin osana kuntien tekemää ennakkovaikutusten arviointia. Kuten huomioidaan kuntalais-, ympäristö-, organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset.  Merkittäviä kokonaisuuksia ovat esimerkiksi kaavoitus- ja kouluverkkopäätökset, joilla on vaikutuksia arki- ja perheliikuntaan sekä liikkumisympäristöihin ja tiloihin.

Liikunta tulisi nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena, jolla on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Liikunta- ja urheilu on itsessään myös laaja työllistäjä.

Liikunnan aluejärjestöt ovat liikunnan asiantuntijoita ja kehittäjiä omalla toiminta-alueellaan. Ne kouluttavat lasten kanssa työskenteleviä, seuratoimijoita ja työyhteisöjä liikuttamaan muita. Aluejärjestöt puhuvat liikunnasta päättäjille ja medialle – ne ovat liikunnan ja urheilun alueelliset kasvot. Liikunnan aluejärjestöt tekevät yhteistyötä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Ne liikuttavat lapsia ja aikuisia.

Oman alueesi liikunnan aluejärjestö on www.kymli.fi
Muut aluejärjestöt löydät täältä: www.liikunnanaluejarjestot.fi

Lisätietoja:

Liikunnan aluejärjestöt, kehittämispäällikkö Karita Toivonen 
p. 040 9000 841
karita.toivonen(a)liiku.fi

www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi
www.liikkuvakoulu.fi
www.liikkuvaaikuinen.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Tommi Lehtinen

toiminnanjohtaja

040 5826 706

tommi.lehtinen(a)kymli.fi