Huhtikuussa iäkkäitä innostetaan voima- ja tasapainoharjoitteluun
4.4.2022
Ikäinstituutti kampanjoi huhtikuussa liikkumisen lisäämisen puolesta yhdessä kumppanijärjestöjensä kanssa. Korona-aika on heikentänyt ikääntyneiden kävelykykyä. Yli 75-vuotiaista 50 prosenttia kokee vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä.
Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain noin 20 prosenttia yli 70-vuotiaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Liikkeen lisäämiselle on tarvetta, mutta miten muutos voi onnistua?
- Sisäisellä motivaatiolla on iso rooli. Omaehtoinen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä ulkoisten pakotteiden sijaan. Kun liikkuminen on itselle mieluista, sitä haluaa todennäköisemmin tehdä myös jatkossa, kommentoi terveyskäyttäytymistä ja toimintakykyä sekä niihin vaikuttavia psykologisia tekijöitä tutkiva Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopistosta.
- Liikkua voi toki myös, vaikkei siitä erityisesti nauttisikaan. Terveyden ja toimintakyvyn ylläpito tai jo puhjenneen sairauden hoitaminen ovat yhdet yleisimmistä liikkeelle ajavista tekijöistä, Kekäläinen kertoo.
Mieluisa tekeminen ja seura auttavat liikkeelle
Ikäinstituutti toteutti syksyllä 2021 selvitystyön, jossa haastateltiin ikääntyneitä liikunnan esteistä ja kannusteista. Yli puolet haastatelluista koki, ettei liikkuminen ollut kuulunut koskaan heidän elämäntapaansa. Osa tunsi, että he olivat liikunnassa huonoja tai eivät vain olleet urheilullisia.
Lähes kaikilla haastateltavilla oli jonkinlaisia liikkumiseen vaikuttavia fyysisiä rajoitteita, kuten kipua, vammoja tai sairauksia. Osalla myös elämäntilanne, esimerkiksi omaishoitajana toimiminen, rajoitti mahdollisuuksia liikkua. Myös liikuntaseuran puutteen koettiin olevan yksi merkittävä syy liikunnan vähäisyyteen.
- Olisi hyvä löytää itselle mieluisa ja sopiva tapa liikkua säännöllisesti. Esimerkiksi kävelytreffit voivat olla hyvä tapa saada itsensä liikkeelle. Samoin vaikkapa kotona tehtävät etäjumpat ja koti- ja pihatyöt, toteaa Ikäinstituutin johtaja Katja Borodulin.
Borodulin muistuttaa voima- ja tasapainoharjoittelun merkityksestä.
- Lihasvoima heikkenee kiihtyvällä vauhdilla keski-iästä alkaen, jos sitä ei harjoita. Vahvat jalat ja riittävä tasapaino tuovat varmuutta kävelyyn.
Arjen pienillä päätöksillä on merkitystä
Arjen aktiivisuudella on mahdollisuus lisätä päivittäistä liikettä.
- Voi miettiä hetkiä ja paikkoja, joissa voi lisätä liikettä tai ainakin vähentää paikallaoloa. Ajan ja toistojen myötä näistä hetkistä voi muodostua tapa, tutkija Kekäläinen kannustaa.
- Mitä, jos valitsisikin kaupan parkkipaikalla kauemman parkkiruudun tai odottaisi kahvin valumista jumppaliikettä tehden? Kun kävelee joka kerta portaat hissin sijaan tai tekee tasapainojumppaa hampaita harjatessa, niin jossakin vaiheessa tämä alkaa tapahtua jo itsestään.
Ikäinstituutin tuottamat liikkumiseen kannustavat viestit näkyvät ja kuuluvat sosiaalisessa mediassa, radiossa sekä lehtien sivuilla huhtikuussa. Lisäksi tarjolla on kaikille avoimia ja maksuttomia liikuntaohjelmia ja jumppavideoita voima- ja tasapainoaiheisella voitas.fi -sivustolla. Osa kunnista ja järjestöistä avaa viikolla 14 oviaan ja kutsuu ikääntyneitä liikuntaryhmiinsä kokeilemaan.
Osana Ikiliikkuja-kampanjaa Ikäinstituutti postittaa toukokuussa kaikille tänä vuonna 75 vuotta täyttäville hyvinvointiviestejä sisältävän Lisää voimaa vuosiin -oppaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Ikiliikkuja innostaa liikkeelle -hanke on osa valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Ikäinstituutti toteuttaa hanketta yhdessä 13 kumppanijärjestön kanssa (Diabetesliitto, Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien keskusliitto, Folkhälsan, Hengitysliitto, Kuuloliitto, Opetusalan Seniorijärjestö, Suomen Kylät, Suomen liikunnan alueet, Suomen Olympiakomitea, Suomen Voimisteluliitto ja Sydänliitto). Hankkeen tavoitteina on aktivoida yli 65-vuotiaita aktiivisempaan arkeen sekä omaehtoisen tai ohjatun liikunnan pariin. Hankkeessa levitetään myös Voimaa etäjumpasta -toimintamallia.