Eduskunta käsitellyt liikuntapoliittisen selonteon

15.3.2019

Eduskunta hyväksyi 14.3.2019 sivistysvaliokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteon VNS 6/2018 vp johdosta. Asian käsittely päättyi eduskunnassa. Seuraavaksi liikunta jää odottamaan asioiden siirtymistä mm. seuraavan hallitusohjelman kautta käytäntöön.

Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko kattaa mm. linjaukset liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkarakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta. Päämääränä on lisätä merkittävästi ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Sivistysvaliokunta toteaa mm., että tutkimusnäyttö fyysisen aktiivisuuden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä lisäävistä vaikutuksista on yhä kiistattomampi. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua ohjata ja tukea kansalaisia moninaisin liikunnan edistämisen menetelmin liikunnallisen elämäntavan omaksumiseksi yhä laajemmin.

Laskentatavasta riippuen selvityksen mukaiset vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2—7,5 miljardia euroa. Jos laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin. UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaisesti

Liikuntajärjestöt – kuten myös Kymenlaakson Liikunta yhdessä muiden aluejärjestöjen kanssa -ovat osallistuneet selonteon laatimiseen muun muassa ehdottamalla selontekoa sekä antamalla lausuntoja selonteon sisältöön. Aluejärjestöt olivat myös sivistysvaliokunnan kuultavana asiantuntijalausuntoja antamassa.

Liikuntapoliittinen selonteko on merkittävä avaus suomalaisen liikuntapolitiikan kehittämiseksi 2020-luvulla. Selonteko ottaa kantaa ja ehdottaa toimenpiteitä liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, huippu-urheilun kehittämiseen sekä seuratoiminnan edellytysten varmistamiseen.

Tiivistetyimmin selonteon valinnat painottuvat valiokunnan ehdotuksiin:

Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon VNS 6/2018 vp johdosta. 


Valiokunnan kannanottoehdotus


Eduskunta edellyttää, että 

1. hallitus varmistaa liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) hallinnonalarajat ylittävän johtamisen ja täytäntöönpanon; Tässä yhteydessä hallituksen on harkittava liikkumisen edistämisen koordinointia valtioneuvostotasolla ja Valtion liikuntaneuvoston aseman vahvistamista, esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin tehostamiseksi, ja siirtämistä valtioneuvoston kanslian yhteyteen; Lisäksi hallituksen tulee arvioida valiokunnan kannattaman ilmiöpohjaisen budjetoinnin sopivuutta hallinnonalarajat ylittävän liikkumisen edistämiseen;  

2. hallitus arvioi hallinnon rajat ylittäen kunto- ja terveysliikunnan johtamisjärjestelmän ja sen toimivuuden ja osana sitä esimerkiksi selkiyttää aluejärjestöjen roolia liikkumisen merkittävänä lisääjänä; 

3. hallitus edistää liikunnan merkittäviä terveysvaikutuksia koskevan osaamisen ja tietoisuuden lisäämistä ja parantamista ja liikunnan lisäämistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikilla palvelujen järjestämisen tasoilla neuvolatoiminnasta aina ikäihmisten hoivaan ja hoitoon;  

4. hallitus edistää kattavasti niiden väestöryhmien käytännön liikkumismahdollisuuksia, joilla toimintakyvyn rajoitteen tai muun vastaavan syyn vuoksi on rajoitetut mahdollisuudet harrastaa yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti liikuntaa ja urheilua, muun muassa varmistamalla vammaisurheilussa ja erityisliikunnassa tarvittavien avustajapalvelujen, apuvälineiden ja kuljetuspalvelujen saamisen; 

5. hallitus harkitsee mahdollisuutta kannustaa uudella ylimääräisellä kannustinrahalla urheilun lajiliittoja ja muita liikunnan valtionavustuksia saavia kansalaisjärjestöjä toteuttamaan nykyistä vaikuttavammin liikunnan ja urheilun esteettömyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta; 

6. hallitus panostaa riittävästi Liikkuva koulu -toiminnan laajentamiseen kaikille koulutusasteille ja varhaiskasvatukseen, liikunnan edistämiseen erityisesti niissä oppilas- ja opiskelijaryhmissä, jotka liikkuvat kaikkein vähiten, ja kouluissa ja oppilaitoksissa järjestettävän liikunnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen; 

7. hallitus edistää aktiivisesti koulujen, liikunta- ym. seurojen ja muun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestettävää koulupäivän jälkeistä kerho- ja harrastustoimintaa ja harrastustakuun toteutumista kaikille lapsille ja nuorille perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta; 

8. hallitus arvioi tarpeen säätää erillinen laki huippu-urheilusta tukemaan Olympiakomitealle annettua laajaa vetovastuuta huippu-urheilun johtamisesta ja kehittämisestä; 

9. hallitus etsii keinoja urheilijoiden sekä ammatti- ja vapaaehtoisvalmentajien taloudellisen aseman kehittämiseksi ja parantamiseksi; 

10. hallitus selventää liikuntapalvelujen alv-käytäntöjä siirtymällä nollaveroluokkaan kuuluvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi yhteen kaikki liikuntapalvelut kattavaan arvonlisäverokantaan, jonka taso kannustaa harrastamaan liikuntaa; 

11. hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Veikkaus Oy:n toiminnan turvaamiseksi puuttumalla aktiivisesti ulkomaisten peliyhtiöiden laittomaan toimintaan Manner-Suomessa ja vähentämällä näin nykyistä tehokkaammin rahapelihaittoja, ja varmistaa lainsäädännöllä ja muulla tavoin Veikkaus Oy:lle vakaan toimintaympäristön, jossa pelaaminen kanavoituu nykyistä paremmin yhtiön pelitoimintaan; ja 

12. hallitus varmistaa liikunnan ja urheilun kattavan edistämistyön vaatiman riittävän rahoituksen ja mahdollisuuksien mukaan rahoittaa jatkossa niitä rahapelituottojen lisäksi myös varsinaisen budjettitalouden varoista ja pääomittamalla Olympiarahastoa

Kymenlaakson Liikunta pitää suurena arvostuksena kirjausta aluejärjestöjen merkittävästä roolista liikkumisen lisääjinä.

Laajemmin aiheesta alla suorana lainauksena Suomen Olympiakomitean tiedotteesta:

Olympiakomitea painottaa selonteossa seuraavia seikkoja eri toimia mahdollistavina toimina, jotka ovat tärkeä toteuttaa mahdollisimman pian, jo tulevalla vaalikaudella:

  • Budjetin avaaminen liikunnalle
  • Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti

Lisäksi hyvinvoinnin ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta painotettavia aiheita selonteossa ovat:

  • Seurojen elinvoiman lisääminen
  • Harrastamisen mahdollistaminen koulupäivän yhteydessä
  • Huippu-urheilumenestyksen tukeminen
  • Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen

Budjetin avaaminen

Budjetin avaaminen on mainittu selonteossa periaatteena. Keskeistä on, että jatkossa liikuntaan on syytä käyttää rahapelivoittovarojen lisäksi myös yleiskatteellisia budjettivaroja. Se mahdollistaa keskeiset selonteossa mainitut uudet toimet liikkeen ja urheilumenestyksen lisäämiseksi.

Budjetin avaaminen on perusteltua useasta syystä. Keskeistä on, että uusia kohdennuksia liikkeen ja huippu-urheilumenestyksen lisäämiseen ei voida tehdä, ellei rahaa kohdenneta myös yleiskatteellisesta budjetista. Tarvetta kuvaa hyvin esimerkiksi yli 3 miljardin yhteiskunnalliset kustannukset. Nyt liikunta on ainoa toimiala, jonka koko valtionrahoitus tulee käytännössä yksinomaan rahapelivoittovaroista.  Liikunnan noin 150-160 miljoonan budjeteista vain muutama miljoona on kohdennettu yleiskatteellisista varoista aiempina vuosina. Esimerkiksi kulttuurin osalta nykyisin vain hieman yli puolet (246 miljoonaa) noin 444 miljoonan euron budjetista kohdennetaan rahapelivoittovaroista.

Tarkasti ottaen budjetin avaaminen tarkoittaa kahta toisiinsa liittyvää asiaa:

1) liikuntabudjetissa käytetään jatkossa yleiskatteellisia budjettivaroja veikkausvoittovarojen lisäksi ja siten lisätään liikunnan kokonaisbudjettia sekä

2) nykyisin liikuntabudjetissa olevia määrärahoja siirretään soveltuvin osin muiden hallinnonalojen yleiskatteellisiin budjetteihin ja myös siten lisätään liikunnan kokonaisbudjettia.

Budjetin avaaminen mahdollistaa liikuntabudjetin kasvun ja rahoituslähteiden monipuolistamisen sekä lisäksi poikkihallinnollista liikunnan ja urheilun edistämistä.

Liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti

liikkeen lisäämiseen ja huippu-urheilun kehittämiseen liittyviä päätöksiä tehdään monilla hallinnonaloilla. Selonteossa kuvataan konkreettisesti poikkihallinnollisuuden lisäämistä.

Olympiakomitean kanta on, että vaikuttavuuden ja toimeenpanon varmistamiseksi sekä koordinaation selkiyttämiseksi yhteistyövelvoite tulee kirjata liikuntalakiin. Poikkihallinnollisen yhteistyön tulee toteutua valtioneuvostotasolla, esimerkiksi liikunnan ministerityöryhmässä. Yhteistyön toimeenpanemiseksi tulee myös perustaa valtioneuvoston nimeämä liikuntaa koordinoiva toimielin, jonka puheenjohtajana toimii OKM:n edustaja. Siinä tulee olla myös liikunta- ja urheilujärjestöjen edustus. Nykyisessä lainsäädännössä opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi muilla hallinnonaloilla ei ole velvoitetta ottaa liikuntaa ja urheilua huomioon päätöksenteossaan.

Selonteossa on huomioitu hyvin poikkihallinnollisuuden tarve. Siinä todetaan: ”Jatkossa tulisi perustaa yksi valtioneuvoston nimittämä ja opetus- ja kulttuuriministeriön johtama liikuntapolitiikan koordinaatioelin, jossa olisi edustus kaikista fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämiseen tavalla tai toisella liittyvistä ministeriöistä sekä tarvittaessa myös valtionhallinnon ulkopuolisia asiatuntijajäseniä esimerkiksi järjestöistä.” (s. 41-42).

Keskeisiä liikuntapoliittiseen selontekoon liittyviä sisältöjä:

Aikataulu – keskeisiä päivämääriä: